-

Älä tukahduta ketterää kehitystä ikivanhoilla opeilla

Kirjoitaja: Raija Harle, Lean/Agile-konsultti, CGI

Agile-konsultin sohva. Istahda sohvalle ja kerro huolesi, konsulttimme vastaavat.

Asiakkaamme kysyy: ”Samoista tekijöistä kilpaillaan ja tekijöiden tuplabuukkaus vaikeuttaa suunnittelua. Johto vaatii lisäksi, että kaikki työntekijät ovat 100% tuottavassa työssä. Pitääkö olla huolissaan?”

Kyllä, nyt täytyy olla huolissaan! Vakavat vaaran merkit ovat ilmassa; johto ei ole ymmärtänyt ketteryyttä eikä ainakaan tiimien merkitystä ketterässä kehityksessä (tai missään muussakaan tiimityössä). Tuplabuukkaukset ja 100% allokaatio eivät kuulu ketterään kehitykseen. Sen sijaan kiinteä tiimi ja tiimin itsensä suunnittelema työkuorma on avain onnistumiseen.

Aloitetaan tiimistä ja sen merkityksestä. Yksi ihminen voi kuulua vain yhteen tiimiin. Tiimi on kiinteä yksikkö, ei kasa yhteen heitettyjä osaajia. Osaamista toki tarvitaan roppakaupalla pohjalle, mutta toimiakseen saumattomasti, tiimille täytyy antaa aikaa hitsautua yhteen. Tiimin täytyy oppia kommunikoimaan keskenään, ja ihmisten löytää oma luontainen roolinsa tiimissä. Vasta tämän jälkeen tiimi on tuottava ja toimiva.

Ensimmäinen vaihe tiimiytymisessä on tiimin muodostaminen. Kun tiimiläiset alkavat hakea roolejaan, päädytään kuohumisvaiheeseen, jossa persoonat ja osaamiset laitetaan peliin. Roolien ja työtapojen loksahtelu paikoilleen tapahtuu normalisoitumisvaiheessa. Vasta näiden askelten jälkeen tiimistä voi tulla tuottava tiimi. Jos tiimi hajotetaan tai tiimejä sekoitetaan, alkaa kierros alusta. Tiimin kannattaa siis antaa olla stabiili, ellei tiimi itse halua muutosta.

Yksi ihminen on siis yhdessä tiimissä, ja se tiimi työstää asioita yhdestä tiimin backlogista. Piste. Ketterässä maailmassa ei ole tuplabuukkauksia tai kisaa tekijöistä, sillä se vaikuttaisi sekä yksilön että tiimin tehokkuuteen.

Joskus tiimiin toki saattaa eksyä tiimityöhön sopimaton supersankari, joka saa koko tiimin rampautumaan. Silloin tiimin tervehdyttäminen on tärkeämpää kuin tiimin koskemattomuus. Tiimin täytyy kyetä yhteistyöhön; tiimi voittaa tai häviää yhdessä, ei yksilöinä. Jos supersankari ei ole valmis muuttumaan, tiimi on tehokkaampi ilman häntä.

Ihmisten 100% käyttöaste tuottavaan työhön on yhtä todellista kuin litteä maapallo. Idea ei toiminut vanhassa teollisuudessa, eikä sille ole mitään sijaa tietotyössä. 100% utilisaation ihannointi tuo mukanaan valtavan kasan ongelmia, joilla tiimin tuottavuus saadaan palttiarallaa nollaan. Ai miksikö? No, esimerkiksi siksi että:

  • aikaa virheiden korjaamiseen ei ole, jolloin tuotteeseen jää teknistä velkaa
  • jatkossa tekninen velka estää uusien toiminnallisuuksien valmistumisen. Pian putki menee kokonaan tukkoon, eikä ulos tule yhtään mitään
  • aikaa yllätyksille ei ole tai yllätykset viivästyttävät olemassa olevia suunnitelmia
  • kiire on jatkuvaa
  • ihmisillä ei ole aikaa ajatella: työnnetään jatkuvasti pyörää, kun ei ehditä hypätä pyörän selkään
  • uusia innovaatiota ei synny
  • ihmisten motivaatio laskee

Eli sovitaanko nyt vaan niin, että pidetään tiimit tiimeinä ja annetaan tiimien suunnitella oma työnsä.  Tuetaan tiimejä jättämään aikaa myös sellaisille asioille, joita ei voi etukäteen suunnitella. Ei revitä avainhenkilöitä muihin projekteihin ja ei edes odoteta 100% käyttöastetta. Jooko?

Jos haluat omat aiheesi ketterän valmentajan sohvalle, tai tarvitset ketterää sparrausta, lähetä minulle viestiä!

Kirjoittaja toimii CGI:ssä agilekonsulttina ja –kouluttajana, erityisenä intohimonaan SAFe-viitekehys ketterien menetelmien skaalaukseen. Raijan tavoitat osoitteesta raija.harle@cgi.com